sunnuntai 15. maaliskuuta 2015

009 Year 2014

Kun blogi on ollut tauolla nyt melkein kolme kuukautta on ehkä vähän myöhäsen olosta palata kirjottamisen pariin palaamalla vuoteen 2014sta. Vuosi 2014 merkitsi kokonaisuutena mulle hyvin paljon, joten haluan jakaa tän teidän kanssa myöhäsestä ajankohdasta huolimatta.

Vuosi 2014 oli fyysisesti ja henkisesti kasvattava vuosi. Pidän tätä tärkeänä, sillä silloin opin monia elämässä selviytymisen kannalta tärkeitä asioita. Tämänlainen tunteiden porskuttaminen tekstin muotoon voi pitää ehkäpä turhamaisena dramatisointina ja katkerana kirjoituksena, mutta ehei. Draamaa ja ihmisuhde käänteitä vuosi 2014 sisällään kyllä enemmän kun laki sallii, mutta katkera siitä en ole lainkaan. Ehdottomasti koko vuoden voisi tiivistää siihen lauseeseen, että kaikkea negatiivista on seurannut paljon positiivista, josta haluan pitää loppuun asti kiinni ja nauttia. Olen iloinen, että opin jälleen nauttimaan elämästä sellaisenaan miten se eteeni avautui. Huomasin myös nauttivan entistä enemmän asioista, joista nauttiminen oli unohtunut kokonaan. Kuten syksy. En myöskään tiedä, onko se jonkinlaista kypsymistä, kun oppii pitämään muiden lisäksi myös itsestään huolta( josta muista ihmisistä enemmän välittävänä kuin omasta terveyden tilastaan huolehtivana ihmisenä voin sanoa sen olevan super positiivinen juttu). 

Suurimpia muutoksia oli, un vanhat kaverit osoittuivat aivan muuksi mitä oikeesti olivat näin paremmaksi jatkaa elämässä eteenpäin. Ehkä fiksuimpia päätöksiä mitä olen koskaan tehnyt. Paskamaista useamman viikon vellomista epävarmoissa olosuhteissa johti siihen, että tutustuin paremmi Elisaan, Annan, Maunoon, Stigiin, Sallaan ja Suviin. Toki nykyisen kaveripiirini lisäksi vuoden mittaan ihmisiä tuli vauhdilla elämääni ja katosivat yhtä nopeasti. Yhtäkään viimevuoden aikana muodostunutta ihmisuhdetta en kadu sillä jokainen niistä avasi silmiäni uudella tavalla ja opin tätä kautta ymmärtämään myös paremmin sitä, mitä haluan omalta elämältäni.  Vuonna 2014 juhlittiin. Ja paljon. Päälimmäisenä jäi mieleen viimenen vappu ennen vuoden taukoa, kun Hilla lähti vaihtoon Britteihin. Lisäksi Annalla vietetyt semi hipster teemalliset koeviikon päättö reivit tuntu aivan mahtavalta. Mutta kaikkein eniten jäi mieleen ehdottomasti Elisan 17-vuotis synttärit, jossa oltiin koko kaveriporukalla mukaan lisäten Elisan Sastamalaisia tuttuja. Tuntuu hyvältä kuulua tälläiseen ihmispiiriin, joka välittää lähimmäisistään paljon (jopa siinä tilanteessa kun ollaan pää alaspäin ladon takana aamu yhdeksältä)

Näin kolme kuukautta vuotta 2015 eläneenä voin sanoa, että tästä vuodesta tulee parempi kuin edellisestä. Voi tuntua kliseiseltä, että sanon tämän liki joka vuosi, mutta paikkansa se myös pitää. Ainakin odotukset 2015 kesästä ovat aika korkealla. Toivon, että kaikki sujuisi hyvin.. Ja jos ei suju, niin ainakin tulee opittua taas jotain uutta.

 

2 kommenttia:

  1. Ihanan positiivinen postaus, tai et vaikka kerrot että negatiivisia asioita on ollu, niin sulla on selkeästi ollu voimaa päästä niistä jotenkin yli. Ja tekstin sisällön ja kirjoitustavan perusteella voin tehdä sen lopputuleman minkä säkin tossa jo mainittit, oot kyl aikuistunu :) Muttet silti oo tainnu muuttua kalkkikseks :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Optimistina on hyvä olla! (: Kyllähän sitä jollain tapaa on tullut kypsyttyä, niinkuin tekstissä jo mainitsinkin. Mutta kalkkis en oo vaikka täysikäsyys on vaan päivän päässä. Aina pitää osata olla vähän huumoria elämään:D

      Poista